Kategoriat
esitykset

Kesäteatterin loistoa ja haasteita – Matka suomalaisen kesäteatterikulttuurin sydämeen

Kesäteatteri on merkittävä osa suomalaista kulttuuria, ja suosittu ajanviete kesä-syyskuun välisenä aikana. Erilaiset esitykset ovat niin paikallisten asukkaiden kuin matkailijoiden mieleen. Tarjolla on sekä ammattimaisesti tuotettuja ikimuistoisia elämyksiä että harrastajateattereiden toteuttamia näytöksiä. 

Kiertomatka kesäteattereiden parissa antaa parhaimman mahdollisuuden tutustua laajaan valikoimaan erilaisia teattereita ja esityksiä ympäri Suomen. Vaikka laatu vaihtelee suuresti eri teattereiden ja tuotantojen välillä, jokaisella katsojalla on omanlaiset mielenkiinnonkohteet ja käsitys siitä, millainen kesäteatteriesitys on hyvä.

Kurkistus kesäisen näyttämötaiteen historiaan

Suomen kesäteatteriperinne juontaa juurensa 1800-luvulle, jolloin Suomessa alettiin järjestää ulkoilmakonsertteja ja -esityksiä. Alkuperäiset kesäteatterit olivat tilapäisiä rakenteita, joissa esitettiin musiikkia, draamaa ja muita viihdyttäviä esityksiä.

Yksi kesäteatterin varhaisimmista edeltäjistä oli 1800-luvun lopulla perustettu kartanon puistossa toiminut Mustion Linna -teatteri. Myös muutamat muut kartanot ja huvilat järjestivät tuohon aikaan kesäesityksiä tiloillaan.

1900-luvun alussa kesäteatteritoiminta alkoi laajeta Suomessa, ja suosion huippu saavutettiin 1920- ja 1930-luvuilla. Tällöin perustettiin useita pysyviä kesäteattereita eri puolille maata. Esimerkiksi Porissa sijaitseva Kirjurinluodon kesäteatteri avasi ovensa vuonna 1924 ja Hämeenlinnan kesäteatteri polkaisi tuotantonsa käyntiin vuonna 1932. 

Esitykset olivat alun perin laulukomedioita, operetteja ja revyitä, jotka tarjosivat kevyttä ja viihdyttävää kesäajan ohjelmaa. Toisen maailmansodan jälkeen kesäteatteritoiminta jatkui jälleen vilkkaana, ja 1950- ja 1960-luvuilla repertuaari laajeni. Esityksiin tuli mukaan klassisia teatteriteoksia sekä uutta kotimaista ja ulkomaista draamaa. 

Nykyään Suomessa on lukuisia kesäteattereita eri puolilla maata. Monet teattereista ovat ammattiteattereita, joilla on vakiintunut ohjelmisto ja oma vakituinen näyttelijäkunta. Pienemmillä paikkakunnilla harrastajateatterit ja paikalliset ryhmät pyörittävät kesäteatteritoimintaa talkoohengellä.

Kesäteatteri-ohjelmisto vaihtelee vuosittain

Tänä päivänä kesäteattereiden ohjelmistossa nähdään monipuolisesti erilaisia genrejä, kuten komediaa, musikaaleja ja klassisia näytelmiä. Näytöksiä järjestetään iltapäivällä, illalla ja viikonloppuisin, jotta mahdollisimman moni pääsee mukaan.

Monet kesäteatterit suuntaavat ohjelmistonsa laajalle ikäryhmälle, jotta esitykset sopivat koko perheelle. Vaikka ohjelmistot vaihtuvat vuosittain ja jokaisella teatterilla on omat näytöksensä, on mukana myös useita vuodesta toiseen suosittuja esityksiä ja klassikoita, jotka vetävät yleisöä puoleensa. 

Suosittuja kesäteatteriesityksiä Suomessa ovat esimerkiksi:

  • ”Rentun ruusu” – Suomen kaikkien aikojen menestyneimpiin kesäteatteriesityksiin kuuluva musiikkinäytelmä. Se perustuu Juice Leskisen musiikkiin ja tarinaan, ja sitä on esitetty monissa eri kesäteattereissa ympäri Suomea.
  • ”Kesäyön unelma” – William Shakespearen klassikkonäytelmä, joka on saanut useita eri tulkintoja suomalaisissa kesäteattereissa. Tarina sekoittaa komedian ja romantiikan elementtejä ja on suosittu valinta kesäesityksiin.
  • ”Kivimiehet” – Unto Monosen kirjoittama musiikkinäytelmä, joka kertoo savolaisen kivimiesporukan kommelluksista. Esitys on nauruntäyteinen ja sisältää monia Monosen suosittuja kappaleita.
  • ”Viulunsoittaja katolla” – Jerry Bockin ja Sheldon Harnickin luoma musikaali, joka perustuu Sholem Aleichemin tarinoihin. Tämä juutalaisaiheinen musikaali on saavuttanut suosiota ja sitä on nähty useissa kesäteatterituotannoissa.
  • ”Kylätohtori” – Veikko Huovisen romaanin pohjalta dramatisoitu näytelmä, joka kertoo pienen kylän tapahtumista ja huumorilla höystetyistä lääkäritarinoista. Esitys on ollut suosittu valinta kesäteattereissa ympäri Suomen.

On vaikea nimetä yhtä parasta kesäteatterinäytöstä, sillä mieltymykset ja maut vaihtelevat. Pelisivustoiltakin löytyy ajanvietettä aina kolikkopeleistä urheiluvedonlyöntiin asti, mutta jotkut valitsevat aina jackpot-slotit ja toiset viihtyvät parhaiten blackjack-pöydissä. Meitä on moneen junaan, ja hyvä niin.

Vuonna 2023 kesäteatterit panostavat komediaan ja musiikkinäytelmiin. Vantaan Näyttämöllä nähdään traumatisoiduille miehille suunnattuun palvelutaloon sijoittuva ”Kuokkavieras”, Kirjurinluodolla nauretaan hillittömän hauskan parisuhdekomedia ”Vaimoni on toista maata” mukana ja Mikkelin Teatterissa yleisöä laulatetaan täyttä kurkkua ”Badding – Rauli elää!” esityksen tahtiin. 

Mistä liput kesäteatteriin?

Kesäteatterilippuja voi ostaa suoraan teatterin verkkosivuilta tai paikan päältä ennen esitystä. Lippujen hinnat vaihtelevat teatterikohtaisesti ja esityksestä riippuen noin 10 eurosta 40 euroon per lippu. Myös tilauksen käsittelykulut saattavat lisätä hintaan muutaman euron. Opiskelijoille, vanhuksille ja muille erityisryhmille voi sen sijaan olla alennuksia.

On hyvä seurata kesäteattereiden omia verkkosivuja ja sosiaalisen median kanavia, koska siellä ilmoitetaan yleensä tarkemmin esityksistä, lipunmyynnistä ja hinnoista. Lisäksi eri kaupunkien matkailuneuvonnat ja lippupalvelut voivat tarjota tietoa kesäteatteriesitysten lipunmyynnistä.

Suomalaisen kesäteatterin haasteet

Vaikka kesäteatterikulttuuri elää ja voi verrattain hyvin, on suomalaisella kesäteatterilla edessään useita haasteita, jotka se joutuu ottamaan huomioon toiminnassaan joka vuosi. 

Vaihtelevat sääolosuhteet ovat yksi suurimmista ongelmakohdista kesäteattereille. Sateinen tai kylmä kesä vaikuttaa suoraan esitysten toteutukseen ja yleisömääriin. Joskus esityksiä joudutaan siirtämään tai perumaan huonon sään vuoksi, mikä voi aiheuttaa taloudellisia menetyksiä.

Monet kesäteatterit ovat pieniä ja riippuvaisia paikallisesta tuesta. Näyttelijät tekevät hommaa pitkälti rakkaudesta lajiin. Joillakin teattereilla voi olla vaikeuksia rajallisen budjetin, riittävän infrastruktuurin, kuten riittävien tilojen, äänentoiston ja lavarakenteiden kanssa. 

Tuotantojen rahoittaminen ja ylläpitäminen tuottaa hankaluuksia etenkin, jos lipputulot eivät riitä kattamaan kustannuksia. Jotkut kesäteatterit sijaitsevat puolestaan syrjäisillä alueilla, joihin voi olla hankala saapua ilman omaa autoa.

Viisi syytä rakastaa kesäteatteria 

Kesä on Suomessa parasta aikaa kaikenlaisten tapahtumien järjestämiseen – se on selvä. Kesäteatterin on kilpailtava festareiden ja muiden juhlien kanssa houkutellakseen katsojia ja pysyäkseen näkyvänä vaihtoehtona, ja se onnistuu haasteessa muun muassa näin:

  1. Ulkoilmaympäristö: Kesäteatterit sijoittuvat usein kauniisiin ulkoilmaympäristöihin, kuten puistoihin, kartanoihin tai meren rannalle. Tämä tarjoaa ainutlaatuisen ja tunnelmallisen kokemuksen, kun yleisö voi nauttia esityksistä raikkaassa kesäilmassa.
  1. Monipuolinen ohjelmisto: Kesäteattereissa esitetään monenlaisia näytelmiä, musikaaleja ja muita viihdyttäviä esityksiä. Ohjelmisto voi sisältää klassikoita, komedioita, draamaa, musiikkia ja monia muita genrejä, joten jokaiselle löytyy jotain mielenkiintoista.
  2. Laadukkaat näyttelijät: Suomalaiset kesäteatterit työllistävät sekä taitavia harrastelijoita että ammattitaitoisia näyttelijöitä, jotka ovat tunnettuja osaamisestaan ja esiintymistaidoistaan. Heidän esityksensä tarjoavat korkeatasoista näyttämötaidetta ja viihdettä yleisölle.
  3. Perheystävällisyys: Kesäteatteri on usein perheystävällinen viihdemuoto, joka sopii kaikenikäisille. Monet teatterit tarjoavat myös erityisiä lastenesityksiä ja perhepaketteja, joten koko perhe voi nauttia yhteisistä hetkistä teatterin parissa.
  4. Kulttuurin tukeminen: Kesäteatterin tukeminen ja esitysten katsominen on tapa tukea suomalaista kulttuuria ja taidealan ammattilaisia. Ostamalla lippuja ja osallistumalla esityksiin yleisö voi olla osaltaan tukemassa paikallista teatteritoimintaa.

Lyhyestä näytöskaudestaan huolimatta suomalainen kesäteatteri on säilyttänyt suosionsa ja on edelleen tärkeä osa suomalaista kesäkulttuuria. Kesäteatteri tarjoaa elämyksiä, viihdettä ja mahdollisuuden nauttia taiteesta upeissa ympäristöissä.

Kategoriat
teatteriala

Teatterit toivovat kestävää ratkaisu Veikkausrahoihin

Suomen Teatterit ry on vuosikokouksessaan ottanut kantaa paitsi ajankohtaiseen koronatilanteeseen, myös Veikkausvoittovaroista tulevan rahoituksen haasteisiin.

Veikkauksen vuosittaisen tuotonjaon merkitys esittävälle taiteelle ja kotimaiselle kulttuurille laajemminkin on kriittinen. Tällä puolestaan on suuri vaikutus sekä henkiseen hyvinvointiin että kulttuuriseen sivistykseen Suomessa.

Veikkauksen tulot ovat olleet laskusuunnassa jo useamman vuoden ajan ennen poikkeustilaa, ja muun muassa vastuullisuustoimenpiteiden vuoksi sen odotettiin alentuvan jatkossakin.

Koronakriisi kuitenkin kärjisti tilanteen hyvin nopeasti, kun peliautomaattien sulkeminen johti jopa satojen miljoonien vajeeseen pelituotoissa. Hallitus tuli tässä kulttuuriväen avuksi ja tämä korvataan kertaluontoisesti budjettivaroista.

Rahapelilainsäädäntöä ollaan uudistamassa vuoden 2021 aikana. Laissa pyritään ehkäisemään pelaaminen laittomille ulkomaisille nettikasinoille, mutta joka tapauksessa myös Veikkauksen tuottojen odotetaan laskevan muun muassa pakollisen tunnistautumisen vuoksi.

Tukirahojen suhteen olisi siis saatava kestävä ratkaisu myös vuodesta 2022 eteenpäin. Tämä on noussut esiin myös urheilun taholta Olympiakomitean puheenjohtajavaalin yhteydessä.

Kategoriat
teatteriala

Näyttelijän sivutyöt

Näyttelijän työ on usein hyvin sesonkiluontoista. Joskus voi olla vähän ns. tuuristakin kiinni että pääseekö mukaan isoon produktioon tai peräti vuosia työllistävään televisiosarjaan. Vajaatyöllisyyskin on alalla yleistä.

Suuri osa näyttelijöistä tekeekin erilaisia esiintyjäntöitä myös varsinaisten näytelmien ja elokuvien lisäksi. Joillekin ne voivat muodostua jopa päätoimeksi.

Juontokeikat

juontaja esiintyy

Juontokeikat erilaisissa tilaisuuksissa ovat monelle ammattinäyttelijälle hyvä sivutulojen lähde. Juontajia bookataan tilaisuuksiin yleensä tähän erikoistuneiden palveluiden kautta.

Näissä palveluissa on paljon kilpailua, ja vasta hommasta innostuneen on hyvä kysellä muilta kokemuksia. Riittääkö vähemmän tutulle kasvolle keikkaa?

Tapahtumien koko vaihtelee suuryritysten tilaisuuksista polttareihin. Parhaimmillaan palkkio halutulle juontajalle isommassa yleisötilaisuudessa voi olla varsin hyvä, ainakin tuntipalkkana laskettuna. Esimerkiksi Porin Suomi-areenan juontajien kerrottiin julkisuudessa veloittaneen jopa yli 3000€ tunnilta.

Selvää on että näin rahakkaita keikkoja harvemmin on viikoittain tai edes kuukausittain.

Mainoskasvoksi?

Mainokset voivat olla myös vähemmän tunnetulle näyttelijälle keino saada julkisuutta ja osa portfoliota. Internetin aikakaudella mainos saattaa muodostua ns. viraalihitiksi, eli ihmiset fanittavat niitä ja jakavat mainoksia eteenpäin.

Mainostajalle tällainen ilmainen lisänäkyvyys on tietysti kullanarvoista, mutta myös näyttelijä voi näin saada ainakin sen 15 minuuttia kuuluisuutta. Ja ehkä tämä poikii lisää työtarjouksia.

Esimerkiksi näyttelijä Annika Poijärvi tunnetaan ehkä nykyään paremmin Trivago-naisena kuin lukuisista rooleista televisiossa, elokuvissa ja kansallisteatterissa.

Mainosalan töitä löytyy listattuina erilaisten casting-toimistojen sivuilta. Usein rooli on ennalta rajattu sukupuolen, iän ja jossain määrin myös ulkonäön mukaan.

Suomen näyttelijäliitto on julkaissut suosituspalkat mainoksissa esiintymiseen. Kokonaiskorvauksen laskennassa on tärkeää määritellä esitysoikeudet.

Esimerkiksi televisiomainoksen osalta peruskorvaus kattaa kotimaiset tv-esitykset vuoden ajaksi. Still-kuvat, elokuvateattereiden mainokset, ulkomaiset esitysoikeudet ynnä muut kasvattavat suositeltua korvausta.

Näyttelijäliiton suosittelema minimi kokonaiskorvauksesta internet-mainoksessa esiintymisestä on 4200€. Tämä sisältää yhden vuoden käyttöoikeuden mainostajan omilla sivuilla.

Internetin mainoksissa voi käyttöoikeuksien rajaaminen olla haastavaa. Mainokset kun siellä näkyvät väistämättä myös kansainvälisesti ja elävät myös osin omaa elämäänsä mahdollisten jakojen myötä.

Suomalaisia näyttelijöitä ja julkkiksia on palkattu myös ulkomailta käsin mainostamaan suomalaisille suunnattuja palveluita. Esimerkiksi rahapeliyhtiöt ovat hyödyntäneet tuttuja kasvoja sivustoillaan. (ks. vaikkapa uuden Gigapotti-nimisen kasinon sivut)

Koulutukset ja valmennukset

koulutus

Varsinkin näyttelijöille jotka ovat hankkineet teatterialan korkeakoulutusta, mahdollisesti teatterialan pedagogin koulutuksen, voi löytyä koulutusta myös varsinaisten näyttelijäkurssien ulkopuolelta.

Yritykset järjestävät etenkin avainhenkilöille ja myyntityössä toimiville valmennuksia joissa opetetaan muun muassa itseilmaisua, esiintymistä ja puhetaitoa.

Yksi suosittu opetusmetodi ovat erilaiset improvisaatioharjoitukset. Näitä tehdään toki myös ihan huvikseen, mutta monissa työrooleissa luovuuden ja sanavalmiuden kehittäminen on hyödyksi.

Samoin kuin juontokeikat ja mainosalan työt, myös kouluttajat toimivat usein erilaisten välityspalveluiden kautta. Toki alalla on myös päätoimisia valmentajia, usein silloin itse yrityksen omistajina.

Freelance-työ

Suurin osa näyttelijöistä tekee keikkatyöt freelancerina, eli ei ole työsuhteessa asiakkaaseen ja välitystoimistoon. Jos on kyse yksittäisistä, satunnaisista töistä, voi laskutuspalvelu olla helpoin vaihtoehto. Vakituisemmassa toiminnassa oman yrityksen perustaminen tulee kyseeseen.

Näyttelijäliiton sivuilta löytyy hyvä veroneuvonta-osio verovähennysten tekemiseen ja verojen ilmoittamiseen.

Kategoriat
teatteriala

Näyttelijäksi oppiminen

Suomessa näyttelijäntyötä voi opiskella kaiken ikäisenä ja tavoitteellisemmin tai ihan vain huvikseen.

Monet koulutukset sopivat alaan tutustuville ilman vaatimuksia pohjatiedoista tai osaamisesta. Oma innostus riittää.

Kansalaisopistot

Kansalaisopistojen teatterikurssit ovat kaikille avoin, matalan kynnyksen tapa lähteä tutustumaan teatteritaiteeseen. Usein lukukauden mittaiset kurssit on suunniteltu niin että päätteeksi esitään näytelmä jota on harjoiteltu kurssin ajan.

Kansalaisopistojen tavoitteena on myös laajempi osallistaminen. Esimerkiksi Pudasjärven U.F.O. musiikkiteatteriesitys toteutettiin paikkakunnan maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten yhteistyönä. Se käsitteli kulttuurien kohtaamista ja tavoitteena oli edistää yhteiseloa.

Lyhyet kurssit

Esiintymistä pääsee harjoittelemaan myös lyhyillä kursseilla joita tarjoavat teattereiden lisäksi myös valmennusyritykset. Suosittuja ovat esimerkiksi improvisaation kurssit, joita usein ohjaa teatterialan ammattilainen..

Näillä koulutuksilla ei välttämättä tähdätä näyttämölle, vaan haetaan esiintymisvarmuutta jota tarvitaan monilla aloilla.

Suomen Harrastelijateatteriliitto järjestää lukuisia kahden päivän mittaisia koulutuksia eripuolilla Suomea. Kursseille osallistuminen ei vaadi liiton jäsenyyttä.

Aihealueina tänä keväänä ovat muun muassa näyttelijäntyön perusteet, teatterin tyylilajit, psykodraama, naamioteatteri, puvustus ja niin edelleen eli tarjonta on monipuolista.

Korkeakouluun ja ammattilaiseksi

Suomessa näyttelijäntyötä opiskellaan korkeakoulutasolla kahdessa yliopistossa: Helsingin Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa ja Tampereen yliopiston teatterityön tutkinto-ohjelmassa.

Taideyliopiston Teatterikorkeakoulusta eli TeaKista voi valmistua teatteri- tai tanssitaiteen kandidaatiksi tai maisteriksi sekä väitellä tohtoriksi useista aihealueista. Koulusta järjestetään myös ruotsiksi.

Näyttelijöiden lisäksi koulusta valmistuu tanssijoita, koreografeja, ohjaajia, alan opettajia ja dramaturgeja.

Tampereen yliopistossa teatterityö kuuluu Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekuntaan. Myös Tampereella voi suorittaa näyttämötaiteen kandidaatin ja maisterin opinnot.

Korkeakoulujen lisäksi myös ammattikorkeakoulut ja opistot tarjoavat esittävän taiteen ohjelmia. Koulutusten kesto ja toteutustapa vaihtelee suuresti. Koulutuksia löytyy muun muassa seuraavista oppilaitoksista:

  • Etelä-Pohjanmaan opisto: Teatterin opintolinja
  • Työväen Akatemia: Näyttelijäntyön linja
  • Turun ammattikorkeakoulu: Teatteri-ilmaisun ohjaaja (sirkus)
  • Västra Nylands folkhögskola: Teatterilinja

Lisää koulutuksia löytää esimerkiksi Studentum.fi-palvelusta.

Osallistumalla oppii

Vaikka sanonta, tekemällä oppii, on vähän kulunut, se kuvaa hyvin näyttelijäntyötä ja teatterialaa. Näyttelemään oppii parhaiten näyttelemällä esimerkiksi harrasteteatterissa.

Ammattilaisten ohjaus kuitenkin syventää osaamista. Tätä tietotaitoa koulutusta hankkineet voivat sitten vuorostaan siirtää eteenpäin muille kanssaharrastajille.

Kategoriat
esitykset

Tulossa teatteriin 2020

Vuosi 2020 lupaa jälleen huikeita elämyksiä teatterin parissa. Poimimme tähän ensi-iltoja ja kantaesityksiä eri puolilta Suomea.

Humiseva Harju – Helsingin kaupunginteatteri

Emily Brontën klassikkoromaanista on tehty lukemattomia sovituksia niin näyttämölle kuin valkokankaallekin. Helsingin kaupunginteatterin uusi tuotanto saa ensi-iltansa 30.1.2020. Ohjauksesta vastaa Lauri Maijala ja Cathyn pääroolia esittää Oona Airola.

Ariadne auf Naxos – Suomen kansallisooppera

Richard Straussin säveltämä Ariadne auf Naxos on tuotu nykypäivään kuuden kansainvälisen oopperan yhteistyönä. Sen kantaesitys oli vuonna 2018 Aix-en-Provencen festivaaleilla. Suomessa tämä kriitikoiden kehuma produktio nähdään kahdeksan kertaa kevään 2020 aikana.

Juoruja – Lahden kaupunginteatteri

Neil Simonin Juoruja eli Rumors on saanut uuden suomennoksen ja nähdään Lahden kaupunginteatterissa 22.1.2020 alkaen. Suomentaja Tommi Kainulainen myös ohjaa esityksen.

Fidelio – Oulun kaupunginteatteri

Oulun kaupunginteatteri juhlistaa Ludwig van Beethovenin 250 syntymävuotta esittämällä ooppera Fidelion yhteistyössä Oulun sinfonian, Tuiran kamarikuoron ja Cassiopeian kanssa. Tuotannon ohjauksesta vastaa Tuomas Parkkinen ja kapellimestarina toimii unkarilaissyntyinen Huba Hollókői.

Giuditta – Vaasan kaupunginteatteri

Vaasan kaupunginteatteri esittää vierailunäytöksenä Franz Lehárin operetin Giuditta. Huomioi että näytöksiä on vain viisi kappaletta joten jos haluat nähdä tämän pidä kiirettä. 30-luvulle sijoittuva operetti saavutti suuren suosion Aleksanterin teatterissa Helsingissä.

Le Coq – taistelu ravintolasta – Helsingin kaupunginteatteri

Helsingin kaupunginteatterin komediallisempaa puolta edustaa kotimainen Le Coq – taistelu ravintolasta. Taustalta löytyy Kummelin käsikirjoittajinakin tunnetut Timo Kahilainen ja Heikki Vihinen.

Kesäkirja – Lahden kaupunginteatteri

Kesäkirja on näyttämösovitus Tove Janssonin samannimisestä kirjasta. Sophia ja hänen isoäitinsä viettävät kesää saaristossa. Hauska ja herkkä näytelmä on kokonaan näiden kahden roolihahmon varassa.

Undocumented love – Suomen kansallisteatteri

Undocumented love on dokumentaarinen teatteriprojekti joka käsittelee pakolaisuutta. Se tutkii eri taustoista olevien henkilöiden kokemuksia Euroopassa ja sen rajoilla. Kansallisteatterissa tapahtuvan kantaesityksen jälkeen produktio lähtee kiertämään Eurooppaa.