Kategoriat
teatteriala

Näyttelijän sivutyöt

Näyttelijän työ on usein hyvin sesonkiluontoista. Joskus voi olla vähän ns. tuuristakin kiinni että pääseekö mukaan isoon produktioon tai peräti vuosia työllistävään televisiosarjaan. Vajaatyöllisyyskin on alalla yleistä.

Suuri osa näyttelijöistä tekeekin erilaisia esiintyjäntöitä myös varsinaisten näytelmien ja elokuvien lisäksi. Joillekin ne voivat muodostua jopa päätoimeksi.

Juontokeikat

juontaja esiintyy

Juontokeikat erilaisissa tilaisuuksissa ovat monelle ammattinäyttelijälle hyvä sivutulojen lähde. Juontajia bookataan tilaisuuksiin yleensä tähän erikoistuneiden palveluiden kautta.

Näissä palveluissa on paljon kilpailua, ja vasta hommasta innostuneen on hyvä kysellä muilta kokemuksia. Riittääkö vähemmän tutulle kasvolle keikkaa?

Tapahtumien koko vaihtelee suuryritysten tilaisuuksista polttareihin. Parhaimmillaan palkkio halutulle juontajalle isommassa yleisötilaisuudessa voi olla varsin hyvä, ainakin tuntipalkkana laskettuna. Esimerkiksi Porin Suomi-areenan juontajien kerrottiin julkisuudessa veloittaneen jopa yli 3000€ tunnilta.

Selvää on että näin rahakkaita keikkoja harvemmin on viikoittain tai edes kuukausittain.

Mainoskasvoksi?

Mainokset voivat olla myös vähemmän tunnetulle näyttelijälle keino saada julkisuutta ja osa portfoliota. Internetin aikakaudella mainos saattaa muodostua ns. viraalihitiksi, eli ihmiset fanittavat niitä ja jakavat mainoksia eteenpäin.

Mainostajalle tällainen ilmainen lisänäkyvyys on tietysti kullanarvoista, mutta myös näyttelijä voi näin saada ainakin sen 15 minuuttia kuuluisuutta. Ja ehkä tämä poikii lisää työtarjouksia.

Esimerkiksi näyttelijä Annika Poijärvi tunnetaan ehkä nykyään paremmin Trivago-naisena kuin lukuisista rooleista televisiossa, elokuvissa ja kansallisteatterissa.

Mainosalan töitä löytyy listattuina erilaisten casting-toimistojen sivuilta. Usein rooli on ennalta rajattu sukupuolen, iän ja jossain määrin myös ulkonäön mukaan.

Suomen näyttelijäliitto on julkaissut suosituspalkat mainoksissa esiintymiseen. Kokonaiskorvauksen laskennassa on tärkeää määritellä esitysoikeudet.

Esimerkiksi televisiomainoksen osalta peruskorvaus kattaa kotimaiset tv-esitykset vuoden ajaksi. Still-kuvat, elokuvateattereiden mainokset, ulkomaiset esitysoikeudet ynnä muut kasvattavat suositeltua korvausta.

Näyttelijäliiton suosittelema minimi kokonaiskorvauksesta internet-mainoksessa esiintymisestä on 4200€. Tämä sisältää yhden vuoden käyttöoikeuden mainostajan omilla sivuilla.

Internetin mainoksissa voi käyttöoikeuksien rajaaminen olla haastavaa. Mainokset kun siellä näkyvät väistämättä myös kansainvälisesti ja elävät myös osin omaa elämäänsä mahdollisten jakojen myötä.

Suomalaisia näyttelijöitä ja julkkiksia on palkattu myös ulkomailta käsin mainostamaan suomalaisille suunnattuja palveluita. Esimerkiksi rahapeliyhtiöt ovat hyödyntäneet tuttuja kasvoja sivustoillaan. (ks. vaikkapa uuden Gigapotti-nimisen kasinon sivut)

Koulutukset ja valmennukset

koulutus

Varsinkin näyttelijöille jotka ovat hankkineet teatterialan korkeakoulutusta, mahdollisesti teatterialan pedagogin koulutuksen, voi löytyä koulutusta myös varsinaisten näyttelijäkurssien ulkopuolelta.

Yritykset järjestävät etenkin avainhenkilöille ja myyntityössä toimiville valmennuksia joissa opetetaan muun muassa itseilmaisua, esiintymistä ja puhetaitoa.

Yksi suosittu opetusmetodi ovat erilaiset improvisaatioharjoitukset. Näitä tehdään toki myös ihan huvikseen, mutta monissa työrooleissa luovuuden ja sanavalmiuden kehittäminen on hyödyksi.

Samoin kuin juontokeikat ja mainosalan työt, myös kouluttajat toimivat usein erilaisten välityspalveluiden kautta. Toki alalla on myös päätoimisia valmentajia, usein silloin itse yrityksen omistajina.

Freelance-työ

Suurin osa näyttelijöistä tekee keikkatyöt freelancerina, eli ei ole työsuhteessa asiakkaaseen ja välitystoimistoon. Jos on kyse yksittäisistä, satunnaisista töistä, voi laskutuspalvelu olla helpoin vaihtoehto. Vakituisemmassa toiminnassa oman yrityksen perustaminen tulee kyseeseen.

Näyttelijäliiton sivuilta löytyy hyvä veroneuvonta-osio verovähennysten tekemiseen ja verojen ilmoittamiseen.

Kategoriat
teatteriala

Näyttelijäksi oppiminen

Suomessa näyttelijäntyötä voi opiskella kaiken ikäisenä ja tavoitteellisemmin tai ihan vain huvikseen.

Monet koulutukset sopivat alaan tutustuville ilman vaatimuksia pohjatiedoista tai osaamisesta. Oma innostus riittää.

Kansalaisopistot

Kansalaisopistojen teatterikurssit ovat kaikille avoin, matalan kynnyksen tapa lähteä tutustumaan teatteritaiteeseen. Usein lukukauden mittaiset kurssit on suunniteltu niin että päätteeksi esitään näytelmä jota on harjoiteltu kurssin ajan.

Kansalaisopistojen tavoitteena on myös laajempi osallistaminen. Esimerkiksi Pudasjärven U.F.O. musiikkiteatteriesitys toteutettiin paikkakunnan maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten yhteistyönä. Se käsitteli kulttuurien kohtaamista ja tavoitteena oli edistää yhteiseloa.

Lyhyet kurssit

Esiintymistä pääsee harjoittelemaan myös lyhyillä kursseilla joita tarjoavat teattereiden lisäksi myös valmennusyritykset. Suosittuja ovat esimerkiksi improvisaation kurssit, joita usein ohjaa teatterialan ammattilainen..

Näillä koulutuksilla ei välttämättä tähdätä näyttämölle, vaan haetaan esiintymisvarmuutta jota tarvitaan monilla aloilla.

Suomen Harrastelijateatteriliitto järjestää lukuisia kahden päivän mittaisia koulutuksia eripuolilla Suomea. Kursseille osallistuminen ei vaadi liiton jäsenyyttä.

Aihealueina tänä keväänä ovat muun muassa näyttelijäntyön perusteet, teatterin tyylilajit, psykodraama, naamioteatteri, puvustus ja niin edelleen eli tarjonta on monipuolista.

Korkeakouluun ja ammattilaiseksi

Suomessa näyttelijäntyötä opiskellaan korkeakoulutasolla kahdessa yliopistossa: Helsingin Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa ja Tampereen yliopiston teatterityön tutkinto-ohjelmassa.

Taideyliopiston Teatterikorkeakoulusta eli TeaKista voi valmistua teatteri- tai tanssitaiteen kandidaatiksi tai maisteriksi sekä väitellä tohtoriksi useista aihealueista. Koulusta järjestetään myös ruotsiksi.

Näyttelijöiden lisäksi koulusta valmistuu tanssijoita, koreografeja, ohjaajia, alan opettajia ja dramaturgeja.

Tampereen yliopistossa teatterityö kuuluu Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekuntaan. Myös Tampereella voi suorittaa näyttämötaiteen kandidaatin ja maisterin opinnot.

Korkeakoulujen lisäksi myös ammattikorkeakoulut ja opistot tarjoavat esittävän taiteen ohjelmia. Koulutusten kesto ja toteutustapa vaihtelee suuresti. Koulutuksia löytyy muun muassa seuraavista oppilaitoksista:

  • Etelä-Pohjanmaan opisto: Teatterin opintolinja
  • Työväen Akatemia: Näyttelijäntyön linja
  • Turun ammattikorkeakoulu: Teatteri-ilmaisun ohjaaja (sirkus)
  • Västra Nylands folkhögskola: Teatterilinja

Lisää koulutuksia löytää esimerkiksi Studentum.fi-palvelusta.

Osallistumalla oppii

Vaikka sanonta, tekemällä oppii, on vähän kulunut, se kuvaa hyvin näyttelijäntyötä ja teatterialaa. Näyttelemään oppii parhaiten näyttelemällä esimerkiksi harrasteteatterissa.

Ammattilaisten ohjaus kuitenkin syventää osaamista. Tätä tietotaitoa koulutusta hankkineet voivat sitten vuorostaan siirtää eteenpäin muille kanssaharrastajille.

Kategoriat
esitykset

Tulossa teatteriin 2020

Vuosi 2020 lupaa jälleen huikeita elämyksiä teatterin parissa. Poimimme tähän ensi-iltoja ja kantaesityksiä eri puolilta Suomea.

Humiseva Harju – Helsingin kaupunginteatteri

Emily Brontën klassikkoromaanista on tehty lukemattomia sovituksia niin näyttämölle kuin valkokankaallekin. Helsingin kaupunginteatterin uusi tuotanto saa ensi-iltansa 30.1.2020. Ohjauksesta vastaa Lauri Maijala ja Cathyn pääroolia esittää Oona Airola.

Ariadne auf Naxos – Suomen kansallisooppera

Richard Straussin säveltämä Ariadne auf Naxos on tuotu nykypäivään kuuden kansainvälisen oopperan yhteistyönä. Sen kantaesitys oli vuonna 2018 Aix-en-Provencen festivaaleilla. Suomessa tämä kriitikoiden kehuma produktio nähdään kahdeksan kertaa kevään 2020 aikana.

Juoruja – Lahden kaupunginteatteri

Neil Simonin Juoruja eli Rumors on saanut uuden suomennoksen ja nähdään Lahden kaupunginteatterissa 22.1.2020 alkaen. Suomentaja Tommi Kainulainen myös ohjaa esityksen.

Fidelio – Oulun kaupunginteatteri

Oulun kaupunginteatteri juhlistaa Ludwig van Beethovenin 250 syntymävuotta esittämällä ooppera Fidelion yhteistyössä Oulun sinfonian, Tuiran kamarikuoron ja Cassiopeian kanssa. Tuotannon ohjauksesta vastaa Tuomas Parkkinen ja kapellimestarina toimii unkarilaissyntyinen Huba Hollókői.

Giuditta – Vaasan kaupunginteatteri

Vaasan kaupunginteatteri esittää vierailunäytöksenä Franz Lehárin operetin Giuditta. Huomioi että näytöksiä on vain viisi kappaletta joten jos haluat nähdä tämän pidä kiirettä. 30-luvulle sijoittuva operetti saavutti suuren suosion Aleksanterin teatterissa Helsingissä.

Le Coq – taistelu ravintolasta – Helsingin kaupunginteatteri

Helsingin kaupunginteatterin komediallisempaa puolta edustaa kotimainen Le Coq – taistelu ravintolasta. Taustalta löytyy Kummelin käsikirjoittajinakin tunnetut Timo Kahilainen ja Heikki Vihinen.

Kesäkirja – Lahden kaupunginteatteri

Kesäkirja on näyttämösovitus Tove Janssonin samannimisestä kirjasta. Sophia ja hänen isoäitinsä viettävät kesää saaristossa. Hauska ja herkkä näytelmä on kokonaan näiden kahden roolihahmon varassa.

Undocumented love – Suomen kansallisteatteri

Undocumented love on dokumentaarinen teatteriprojekti joka käsittelee pakolaisuutta. Se tutkii eri taustoista olevien henkilöiden kokemuksia Euroopassa ja sen rajoilla. Kansallisteatterissa tapahtuvan kantaesityksen jälkeen produktio lähtee kiertämään Eurooppaa.