Kategoriat
teatteriala

Jokeri ja narri – teatterihahmon kulttuurihistoria ja rooli peleissä

Jokeri- tai narri-hahmo on kiehtova ja monimerkityksinen hahmo, joka esiintyy niin teatterissa, kirjallisuudessa kuin pelikorteissakin. Se on edustanut viihdyttäjää, kapinallista ja arvaamatonta hahmoa, jolla on usein erityinen rooli yhteiskunnallisessa satiirissa.

Tämä artikkeli tarkastelee Jokeri-hahmon kehitystä eri kulttuurimuodoissa, sen yhteyttä commedia dell’arten Pagliacci-hahmoon ja Batmanin Jokeriin sekä sen asemaa pelikorteissa ja Veikkauksen peleissä.

Narri teatterin ja viihteen historiassa

Narrin juuret ulottuvat keskiajalle, jolloin hovinarrien tehtävänä oli viihdyttää kuningashovia nokkelilla vitseillään ja pilkallaan. He olivat ainutlaatuisia hahmoja, jotka saattoivat sanoa asioita, joita kukaan muu ei uskaltanut – usein koomisuuden varjolla.

Narrin perinne jatkui commedia dell’arte -teatterimuodossa, joka kehittyi Italiassa 1500-luvulla. Yksi tunnetuimmista hahmoista tässä teatteriperinteessä on Pagliaccio (”pelle” italiaksi). Pagliaccio on surullinen klovni, joka usein esiintyy petetyn rakastajan roolissa ja ilmentää vastakkainasettelua hupailun ja traagisuuden välillä. Tämäntyyppinen hahmo on vaikuttanut myöhempiin Jokeri-hahmoihin, mukaan lukien Batmanin arkkiviholliseen.

Batmanin Jokeri – kaaoksen ruumiillistuma

Eräs kuuluisimmista narrin ja jokerin innoittamista hahmoista on Batmanin Jokeri, joka esiintyi ensimmäisen kerran Batman #1 -sarjakuvassa vuonna 1940. Jokeri on epätasapainoinen, kaoottinen ja usein sadistinen rikollinen, joka toimii vastakohtana Batmanin oikeudenmukaisuudelle. Hänen hahmonsa on kehittynyt vuosikymmenien aikana useisiin suuntiin, mutta hänen perusluonteensa on pysynyt samana: hän on arvaamaton anarkisti, jonka tavoitteena on epäjärjestyksen levittäminen.

Jokerin ulkonäkö ja teemat pohjautuvat osittain saksalaiseen mykkäelokuvaan ”The Man Who Laughs” (1928), jossa näyttelijä Conrad Veidt esittää hahmoa, jolla on pysyvä irvistys. Jokeri on lisäksi saanut vaikutteita commedia dell’arten klovniperinteestä sekä keskiaikaisista hovinarreista, jotka kyseenalaistivat vallanpitoja huumorin keinoin.

Jokeri pelikorteissa – villi kortti

Pelikorteissa jokeri on erikoinen ja voimakas hahmo, joka ei kuulu perinteisiin maiden jakamiin arvoihin. Jokeri-hahmo tuli korttipakkoihin 1800-luvulla Yhdysvalloissa, kun sitä alettiin käyttää erityisesti Euchre-korttipelissä ylimpänä valttikorttina.

Nykyisin jokeri tunnetaan villinä korttina, joka voi edustaa mitä tahansa muuta korttia monissa korttipeleissä, kuten pokerissa ja pasianssissa. Se symboloi arvaamattomuutta, mahdollisuutta ja joskus myös kaaosta – aivan kuten sen vastineet teatterissa ja sarjakuvissa.

Jokeri Veikkauksen peleissä

Suomalaisille tuttu Jokeri liittyy myös Veikkauksen peleihin. Jokeri-peli julkaistiin vuonna 1978, ja se perustuu numeropeliin, jossa arvotaan seitsemän numeron sarja. Pelaajan tavoitteena on saada mahdollisimman monta oikeaa numeroa oikeille paikoille. Tästä linkistä näet jokeri tulokset tänään.

Jokeri-peli lisättiin myöhemmin osaksi Lottoa ja Viking Lottoa, ja se on ollut suosittu lisäpeli niiden yhteydessä. Myös raaputusarvoissa ja digitaalisissa kasinopeleissä jokeri-hahmo esiintyy usein onnen ja yllätysten symbolina.

Johtopäätös

Jokeri- tai narri-hahmo on kehittynyt hovinarreista ja commedia dell’arten klovneista populaarikulttuurin tunnistettavaksi hahmoksi, joka ilmenee sekä kirjallisuudessa, elokuvissa että peleissä. Batmanin Jokeri edustaa kaaosta ja anarkiaa, kun taas pelikorttien jokeri on villi kortti, joka voi tuoda joko voiton tai tappion. Suomalaisessa rahapelikulttuurissa Jokeri-peli on puolestaan ollut osa lottoharrastusta jo vuosikymmeniä.

Tämä monimuotoinen hahmo jatkaa elämistään eri muodoissa, viihdyttäen ja hämmentäen sukupolvesta toiseen.

Kategoriat
teatteriala

Teatterit toivovat kestävää ratkaisu Veikkausrahoihin

Suomen Teatterit ry on vuosikokouksessaan ottanut kantaa paitsi ajankohtaiseen koronatilanteeseen, myös Veikkausvoittovaroista tulevan rahoituksen haasteisiin.

Veikkauksen vuosittaisen tuotonjaon merkitys esittävälle taiteelle ja kotimaiselle kulttuurille laajemminkin on kriittinen. Tällä puolestaan on suuri vaikutus sekä henkiseen hyvinvointiin että kulttuuriseen sivistykseen Suomessa.

Veikkauksen tulot ovat olleet laskusuunnassa jo useamman vuoden ajan ennen poikkeustilaa, ja muun muassa vastuullisuustoimenpiteiden vuoksi sen odotettiin alentuvan jatkossakin.

Koronakriisi kuitenkin kärjisti tilanteen hyvin nopeasti, kun peliautomaattien sulkeminen johti jopa satojen miljoonien vajeeseen pelituotoissa. Hallitus tuli tässä kulttuuriväen avuksi ja tämä korvataan kertaluontoisesti budjettivaroista.

Rahapelilainsäädäntöä ollaan uudistamassa vuoden 2021 aikana. Laissa pyritään ehkäisemään pelaaminen laittomille ulkomaisille nettikasinoille, mutta joka tapauksessa myös Veikkauksen tuottojen odotetaan laskevan muun muassa pakollisen tunnistautumisen vuoksi.

Tukirahojen suhteen olisi siis saatava kestävä ratkaisu myös vuodesta 2022 eteenpäin. Tämä on noussut esiin myös urheilun taholta Olympiakomitean puheenjohtajavaalin yhteydessä.

Kategoriat
teatteriala

Näyttelijän sivutyöt

Näyttelijän työ on usein hyvin sesonkiluontoista. Joskus voi olla vähän ns. tuuristakin kiinni että pääseekö mukaan isoon produktioon tai peräti vuosia työllistävään televisiosarjaan. Vajaatyöllisyyskin on alalla yleistä.

Suuri osa näyttelijöistä tekeekin erilaisia esiintyjäntöitä myös varsinaisten näytelmien ja elokuvien lisäksi. Joillekin ne voivat muodostua jopa päätoimeksi.

Juontokeikat

juontaja esiintyy

Juontokeikat erilaisissa tilaisuuksissa ovat monelle ammattinäyttelijälle hyvä sivutulojen lähde. Juontajia bookataan tilaisuuksiin yleensä tähän erikoistuneiden palveluiden kautta.

Näissä palveluissa on paljon kilpailua, ja vasta hommasta innostuneen on hyvä kysellä muilta kokemuksia. Riittääkö vähemmän tutulle kasvolle keikkaa?

Tapahtumien koko vaihtelee suuryritysten tilaisuuksista polttareihin. Parhaimmillaan palkkio halutulle juontajalle isommassa yleisötilaisuudessa voi olla varsin hyvä, ainakin tuntipalkkana laskettuna. Esimerkiksi Porin Suomi-areenan juontajien kerrottiin julkisuudessa veloittaneen jopa yli 3000€ tunnilta.

Selvää on että näin rahakkaita keikkoja harvemmin on viikoittain tai edes kuukausittain.

Mainoskasvoksi?

Mainokset voivat olla myös vähemmän tunnetulle näyttelijälle keino saada julkisuutta ja osa portfoliota. Internetin aikakaudella mainos saattaa muodostua ns. viraalihitiksi, eli ihmiset fanittavat niitä ja jakavat mainoksia eteenpäin.

Mainostajalle tällainen ilmainen lisänäkyvyys on tietysti kullanarvoista, mutta myös näyttelijä voi näin saada ainakin sen 15 minuuttia kuuluisuutta. Ja ehkä tämä poikii lisää työtarjouksia.

Esimerkiksi näyttelijä Annika Poijärvi tunnetaan ehkä nykyään paremmin Trivago-naisena kuin lukuisista rooleista televisiossa, elokuvissa ja kansallisteatterissa.

Mainosalan töitä löytyy listattuina erilaisten casting-toimistojen sivuilta. Usein rooli on ennalta rajattu sukupuolen, iän ja jossain määrin myös ulkonäön mukaan.

Suomen näyttelijäliitto on julkaissut suosituspalkat mainoksissa esiintymiseen. Kokonaiskorvauksen laskennassa on tärkeää määritellä esitysoikeudet.

Esimerkiksi televisiomainoksen osalta peruskorvaus kattaa kotimaiset tv-esitykset vuoden ajaksi. Still-kuvat, elokuvateattereiden mainokset, ulkomaiset esitysoikeudet ynnä muut kasvattavat suositeltua korvausta.

Näyttelijäliiton suosittelema minimi kokonaiskorvauksesta internet-mainoksessa esiintymisestä on 4200€. Tämä sisältää yhden vuoden käyttöoikeuden mainostajan omilla sivuilla.

Internetin mainoksissa voi käyttöoikeuksien rajaaminen olla haastavaa. Mainokset kun siellä näkyvät väistämättä myös kansainvälisesti ja elävät myös osin omaa elämäänsä mahdollisten jakojen myötä.

Suomalaisia näyttelijöitä ja julkkiksia on palkattu myös ulkomailta käsin mainostamaan suomalaisille suunnattuja palveluita. Esimerkiksi rahapeliyhtiöt ovat hyödyntäneet tuttuja kasvoja sivustoillaan. (ks. vaikkapa uuden Gigapotti-nimisen kasinon sivut)

Koulutukset ja valmennukset

koulutus

Varsinkin näyttelijöille jotka ovat hankkineet teatterialan korkeakoulutusta, mahdollisesti teatterialan pedagogin koulutuksen, voi löytyä koulutusta myös varsinaisten näyttelijäkurssien ulkopuolelta.

Yritykset järjestävät etenkin avainhenkilöille ja myyntityössä toimiville valmennuksia joissa opetetaan muun muassa itseilmaisua, esiintymistä ja puhetaitoa.

Yksi suosittu opetusmetodi ovat erilaiset improvisaatioharjoitukset. Näitä tehdään toki myös ihan huvikseen, mutta monissa työrooleissa luovuuden ja sanavalmiuden kehittäminen on hyödyksi.

Samoin kuin juontokeikat ja mainosalan työt, myös kouluttajat toimivat usein erilaisten välityspalveluiden kautta. Toki alalla on myös päätoimisia valmentajia, usein silloin itse yrityksen omistajina.

Freelance-työ

Suurin osa näyttelijöistä tekee keikkatyöt freelancerina, eli ei ole työsuhteessa asiakkaaseen ja välitystoimistoon. Jos on kyse yksittäisistä, satunnaisista töistä, voi laskutuspalvelu olla helpoin vaihtoehto. Vakituisemmassa toiminnassa oman yrityksen perustaminen tulee kyseeseen.

Näyttelijäliiton sivuilta löytyy hyvä veroneuvonta-osio verovähennysten tekemiseen ja verojen ilmoittamiseen.

Kategoriat
teatteriala

Näyttelijäksi oppiminen

Suomessa näyttelijäntyötä voi opiskella kaiken ikäisenä ja tavoitteellisemmin tai ihan vain huvikseen.

Monet koulutukset sopivat alaan tutustuville ilman vaatimuksia pohjatiedoista tai osaamisesta. Oma innostus riittää.

Kansalaisopistot

Kansalaisopistojen teatterikurssit ovat kaikille avoin, matalan kynnyksen tapa lähteä tutustumaan teatteritaiteeseen. Usein lukukauden mittaiset kurssit on suunniteltu niin että päätteeksi esitään näytelmä jota on harjoiteltu kurssin ajan.

Kansalaisopistojen tavoitteena on myös laajempi osallistaminen. Esimerkiksi Pudasjärven U.F.O. musiikkiteatteriesitys toteutettiin paikkakunnan maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten yhteistyönä. Se käsitteli kulttuurien kohtaamista ja tavoitteena oli edistää yhteiseloa.

Lyhyet kurssit

Esiintymistä pääsee harjoittelemaan myös lyhyillä kursseilla joita tarjoavat teattereiden lisäksi myös valmennusyritykset. Suosittuja ovat esimerkiksi improvisaation kurssit, joita usein ohjaa teatterialan ammattilainen..

Näillä koulutuksilla ei välttämättä tähdätä näyttämölle, vaan haetaan esiintymisvarmuutta jota tarvitaan monilla aloilla.

Suomen Harrastelijateatteriliitto järjestää lukuisia kahden päivän mittaisia koulutuksia eripuolilla Suomea. Kursseille osallistuminen ei vaadi liiton jäsenyyttä.

Aihealueina tänä keväänä ovat muun muassa näyttelijäntyön perusteet, teatterin tyylilajit, psykodraama, naamioteatteri, puvustus ja niin edelleen eli tarjonta on monipuolista.

Korkeakouluun ja ammattilaiseksi

Suomessa näyttelijäntyötä opiskellaan korkeakoulutasolla kahdessa yliopistossa: Helsingin Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa ja Tampereen yliopiston teatterityön tutkinto-ohjelmassa.

Taideyliopiston Teatterikorkeakoulusta eli TeaKista voi valmistua teatteri- tai tanssitaiteen kandidaatiksi tai maisteriksi sekä väitellä tohtoriksi useista aihealueista. Koulusta järjestetään myös ruotsiksi.

Näyttelijöiden lisäksi koulusta valmistuu tanssijoita, koreografeja, ohjaajia, alan opettajia ja dramaturgeja.

Tampereen yliopistossa teatterityö kuuluu Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekuntaan. Myös Tampereella voi suorittaa näyttämötaiteen kandidaatin ja maisterin opinnot.

Korkeakoulujen lisäksi myös ammattikorkeakoulut ja opistot tarjoavat esittävän taiteen ohjelmia. Koulutusten kesto ja toteutustapa vaihtelee suuresti. Koulutuksia löytyy muun muassa seuraavista oppilaitoksista:

  • Etelä-Pohjanmaan opisto: Teatterin opintolinja
  • Työväen Akatemia: Näyttelijäntyön linja
  • Turun ammattikorkeakoulu: Teatteri-ilmaisun ohjaaja (sirkus)
  • Västra Nylands folkhögskola: Teatterilinja

Lisää koulutuksia löytää esimerkiksi Studentum.fi-palvelusta.

Osallistumalla oppii

Vaikka sanonta, tekemällä oppii, on vähän kulunut, se kuvaa hyvin näyttelijäntyötä ja teatterialaa. Näyttelemään oppii parhaiten näyttelemällä esimerkiksi harrasteteatterissa.

Ammattilaisten ohjaus kuitenkin syventää osaamista. Tätä tietotaitoa koulutusta hankkineet voivat sitten vuorostaan siirtää eteenpäin muille kanssaharrastajille.