Petra tanssii

Teatterin pukuvarastolla Petra pukee päälleen auringonkeltaisen puvun ja ihailee itseään peilistä. Peilissä Petraa katseleekin samanikäinen tyttö Awa, joka vie Petran Senegaliin isoisänsä hautajaisiin.

“Ei kuolemaa tarvitse pelätä. Kuolleita tarvitaan pitämään elävistä huolta”, kertoo Awa Petralle. Hautajaisissa tytöt tanssivat iloisesti  muiden heimon jäsenten kanssa sen kunniaksi, että isoisän sielu on päässyt turvaan.

Katkelma kirjasta

Petra oli upean näköinen. Puku laahasi maata, mutta ei se haitannut. Petraa nauratti, kun hän nosti puvun helmaa, ja pyörähti ympäri. Hän näytti aivan kuin joltain afrikkalaiselta naiselta. Hameen helmat hulmahtivat vauhdikkaasti vasten Petran sääriä. Petraa nauratti. Tanssiminen oli hauskaa. Yht’äkkiä peilistä hymyili hänelle pieni musta tyttö.

— Sinä tanssit hyvin, tyttö sanoi.

Petra ei oikein tiennyt mitä vastaisi, niin hämmästynyt hän oli, mutta äiti oli aina käskenyt kiittää kohteliaisuuksista, ja niin Petra sanoi,

— Kiitos. Kuka sinä olet?

— Awa. Awa Diouf. Tule, mennään tanssimaan, isoisä on kuollut, tyttö ojensi kätensä.

— Tanssimaan, Petra kummasteli.

— Niin, Senegaliin. Hautajaiset alkavat juuri.

Petra tarttui tyttöä kädestä ja sulki silmänsä.

Opetusministeriö on hyväksynyt kirjan kirjastoille myönnettävän laatukirjallisuuden ostotuen piiriin.